Kepposia ja koirankujeita

Emäntäni on ikävä ihminen.
Ei antanut tuoda ihanaa, ikivanhaa, likaista ja kärsineen näköistä luuta sisälle. Se ei ymmärrä. Juuri sellaiset luut ovat kaikkein herkullisimpia. Sanotaan, että löytäjä saa pitää, mutta tässä laumassa se ei näköjään pidäkään paikkaansa.
Sitten se antaa tilalle jonkun onnettoman purutikun. Ei se ole sama asia.
Ja vaikka minä murjotin parvekkeella iltaan saakka, niin eihän se antanut periksi.
Toisaalta,
tiesinhän minä sen jo  etukäteen.
Tulipahan tuotakin kokeiltua.
Jälleen kerran.
Mutta minäpä kostin ja tein pienen kepposen!
Työnsin pääni koiranruokasäkkiin ja söin sieltä niin paljon nappuloita  kuin kerkisin.
Ehkä hain pikkuisen huomiotakin, loukattu sielu.
Ja tulin huomatuksi, voin vannoa sen.
On se mokoma voimakastahtoinen ihminen.
Siis sen lisäksi, että se nimitteli minua kelmiksi.
Hävisin taistelun,
mutta
tulipahan vähän eloa
tähänkin mökkiin.
Mutta nyt, hyvää yötä!

Mukavia linkkeä, käy kurkkaamassa:

People Magazine
Stars and Pets

Koira ja tunteet (Purina)

This entry was published on 22.11.2012 at 6:01 am. It’s filed under Hajatelmia and tagged , , , , , , , , , , , , , . Bookmark the permalink. Follow any comments here with the RSS feed for this post.

4 thoughts on “Kepposia ja koirankujeita

  1. Ei oikeutta maassa saa, jos itse sit’ ei hanki. Vai miten se meni? Hyvä, Herra Koiruus!

    Tykkää

  2. Tuollaista se on meilläkin. Minut on pari kertaa kiskottu jaloista ulos koiranruokasäkistä. Mutta yhdyn edellä olevaan Kaarlo Kramsu-sitaattiin oikeudesta! ja: Tietoisuus on avain koirankin elämään.

    Tykkää

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: