Kertoisin, jos osaisin…

Taas tulee  vettä taivahan täydeltä. Se menee mun korviin. Yäk. Emäntä kuivaa pyyhkeellä tassut ja massut joka hemmetin ulkoilun jälkeen. Yäk, yäk ja vielä kerran yäk. Ei siis niinku mitään järkee!. Vitsit, mä en NIIN kestä. Ei mitään yksityisyyttä koiralla. Tästä mitään tuu.

Koko yö tuli valvottua. Ränneistä ja katolta tippuu jäitä. Ne kolisee. Jonkunhan täällä pitää vartioida. Emäntä vaan kuorsaa. Oi-kees-ti, se kuorsaa. Ärsyttävää. 

Pitäisköhän se herättää? Se on niin hassun näköinen, kun se herää.
Toisaalta, ei inspiroi, ei.
Taidanpa kääntää kylkeä.
Krooh.

Safka on mun elämän ykkösjuttu. En nirsoile sen suhteen, kaikki  ruoka kelpaa.  Sitä vaan pitää venata, kun emännän mielestä meillä on olevinaan joku arvojärjestys. Se on muka niin laumanjohtajaa, niin laumanjohtajaa. Mitä se oikein kuvittelee itsestään? Sehän on kuitenkin vain pelkkä ihminen.
Tästä  johtajuudesta meillä väännetään päivästä toiseen ja täytyy sanoa, että pikku hiljaa alan antamaan periksi. Vaikka tuleehan noita rajoja kokeiltua  silloin tällöin. Aina kannattaa yrittää  ja haasteita pitää olla.
Ja lopuksi:
On yksi asia, josta olen haaveillut ikäni. Voi kunpa  saisin  joskus syödä  edes yhden suklaakeksin!
Tiedän kuitenkin, että se on mahdotonta. Suklaa on koirille myrkkyä.  Emäntäni on sanonut, että siihen voi kuolla. Blääh.

This entry was published on 12.11.2012 at 1:04 am. It’s filed under Hajatelmia and tagged , , , , , , , , , , , , , . Bookmark the permalink. Follow any comments here with the RSS feed for this post.

6 thoughts on “Kertoisin, jos osaisin…

  1. I tried translating Google Translate…ahm didn’t get much, haha! Anyways, he looks ridiculously handsome (not sure if it’s a ’he’)! I would love to his company, too, if ever I got stucked inside the house when it gets too cold.🙂

    Tykkää

  2. It’s ”he”😀

    Tykkää

  3. Pauliina Kuikka on said:

    Dog´s life – Hieno, humoristinen kuvaus😀 Hyvät, paljon puhuvat kuvat. Toi hymyä marraskuiseen vesisateiseen iltaan…
    p.s. Ei minunkaan koira (she) tykkää kuivaamisesta – vielä vähemmän sadetakista… On kuin lapsi 2 v… ”Ei kurapukua, ei…” Heittäytyy veltoksi ja yhteistyöhaluttomaksi. Jos kerkiää, menee yläkertaan ”piiloon”, että tuupa perästä🙂 Mitä muuta voi tehdä kuin hymyillä..?

    Tykkää

  4. Jep, voisin itsekin allekirjoittaa jutustasi yhtä ja toista! Sinulla on elämässä arvot ja tärkeysjärjestys kohdallaan! Ja laita se laumanjohtaja-lemmikkisi kuriin!

    Tykkää

    • Laumanjohtaja -lemmikki alkaa olla jo melko lauhkea. Naapurin pikkutyttö kysyi aika osuvasti, kun lemmikki oli vielä pieni pentu, että ”Kauanko siinä menee, kun tuo kesytetään”. En silloin vielä osannut vastata, että kauan🙂

      Tykkää

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: