SanaViidaKossa

Minä seikkailen edelleen suomalaisten uudissanojen viidakossa. Joka päivälle riittää ihme uusi. Aloin tässä päivänä muutamana ihmetellä, että mitä se paljon puhuttu ruokahifistely oikein on. Kuten niin monesti ennenkin, olin taas aivan pihalla, kun ei ollut aavistustakaan mitä se sellainen oikein tarkoittaa. Ei ole todellakaan ihme, että ulkomaalaiset sanovat suomenkielen olevan vaikeaa, kun ei sitä tahdo enää ymmärtää tällainen tavallinen kaduntallaajakaan.

Taas oli pakko tarkistaa, mitä Urbaanisanakirja tähän sanoo. Ensin se hifistely, se tarkoittaa seuraavaa: ”Optimoida tai varustaa jokin systeemi tai laite yli reaalisen tarpeen, yleensä aikaa tai rahaa tarpeettomasti kuluttaen.” Miten se sitten liittyy ruokaan? Professori Johanna Mäkelän mukaan (Anna 2012:43, http://www.anna.fi/) ruuasta on ensinnäkin tullut monille intohimoinen harrastus, toiseksi sillä halutaan tehdä vaikutus (kyllä täällä osataan, kato!) ja kolmanneksi kädentaidot ovat myös nousseet nykyään arvoon arvaamattomaan. Okei, tämän minä ymmärrän kyllä, vaikka en itse harrastakaan, suotakoon se niille, jotka ruuan intohimokseen tuntevat.

Mutta sitäpä minä en ymmärrä, että ensin panostetaan ruuanlaittoon, syödään upeita aterioita alkukeittoineen, jälkuruokineen ja/tai täytekakkuineen…

… ja seuraavaksi aletaan taistella
painonhallinnan kanssa, että voidaan jatkaa ruokahifistelyä hyvällä omallatunnolla.
Vatsa on muffinikupruilla (ei kuulemma liity muffinseihin millään tavalla) ja rasvaprosentti hipoo  ylärajoja. Mutta kun on varaa syödä hyvin, on myös varaa omaan personal traineriin ja on kenties myös laittaa jokunen  ropo kauneuskirurgiaankin.

Tiedän olevani nipottaja (ainakin tässä asiassa), mutta kun minun elämänfilosofiaani kuuluu sellainen asia, että kaikkea kohtuudella (no, kieltämättä pientä lipsuntaa silloin tällöin, kukaan ei ole täydellinen ). Ruuanlaitto ystäville ja perheelle on hauska ja hyvä harrastus, mutta kun samaan aikaan lasten ja aikuisten ylipainoisuus alkaa olla yhteiskunnassamme kasvava ongelma, voisi itse kukin miettiä mielessään, kuinka överiksi sen hifistelynsä vetää. Ruokahifistelijä käyttää ruuanvalmistukseen yleensä tuntikausia, joten voi kuitenkin  olla, että hän käyttää siihen saman määrän kaloreita, kuin   lopulta saa gourmet -ruuastan (niin työläältä hommalta se kuulostaa)  ja muu perhe on ehtinyt odotellessaan käydä täyttämässä kurnivat vatsansa jossain muualla. Pääasia, että on harrastuksia.

Maistuis varmaan sullekin!

Tottahan se on sekin (kuten ruokamainoksissa sanotaan), että hyvä ruoka, parempi mieli – ja mielipahaa en halua tällä kirjoituksellani missään nimessä kenellekään aiheuttaa. Olipahan vain yksi tapa seikkailla suomenkielen uudissanojen  viidakossa tämäkin.  Mietin  hiljaa mielessäni, olenko ainoa, jolla oli näin valtava aukko sivistyksessä, vai onko meitä muitakin?

Tulipa muuten aivan hirveä nälkä tämän bloggauksen parissa ahertaessani! Taisin juuri äsken löytää itsestäni  piilevän kulinaristin.  Ikuista laihduttamistahan tämä elämä  itse kunkin kohdalla loppujen lopuksi on. Ja nyt syömään🙂

 

 

This entry was published on 2.11.2012 at 1:20 am. It’s filed under Hajatelmia and tagged , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Bookmark the permalink. Follow any comments here with the RSS feed for this post.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: