Kaiken maailman koruja ja joku Panda

Tänään jotenkin eksyin pohdiskelemaan näitä meidän naisten korujuttuja. En tunne ketään, joka saisi pukeutumiskorunsa sopimaan enää korurasiaan – eikä ennen tiedetty mitään pukeutumiskoruista, korut olivat ihan koruja vaan. Kun tarkemmin mietin, huomasin, että suurimmalla osalla tuntemistani naisista helyt ja helmet roikkuvat seinällä tai niitä varten on ostettu/tehty joku telineviritys. On korupuuta, henkarimallista korutelinettä, naulakkoa, ihan mitä vaan, mutta vanha kunnon korurasia on historiaa ja nostalgiaa. Enää ei edes puhuta korurasioista, niitä ei ole edes olemassa. Ihmiset ovat niin käytännöllisiä nykyään, että he puhuvat korulaatikoista. Voi, minne ne Wanhat Hyvät Ajat korurasioineen ovat oikein kadonneet!

No, ehkä tämä kaipaus osittain johtuu siitäkin, että minun pukeutumiskoruni roikkuvat ihan tylsästi kylpyhuoneessa naulassa…

tai lojuvat muuten vaan pitkin huushollia. Lisäksi juuri se nimenomainen koru, joka sopisi asuun, tuppaa olemaan aina hukassa. Eli tämän asian voisi väljästi tulkita niinkin, että olisin (ehkä) vähän kateellinen järjestelmällisemmille kanssasisarilleni.
Voihan se olla niinkin, että  tämä kuitenkin on ihan puhtaasti nostalgiaa. Muistelen aikaa, jolloin korurasiat olivat koristeellistakin koristeellisempia. Yksi parhaista oli Pandan vanha metallinen suklaarasia.  Minä säilytän rasiaa aarteenani yhä. Kuka niitä enää muistaa, ei kukaan.  Panda on nykyihmisille joko  Panda Internet Security tai sitten erittäin uhanalainen eläin, isopanda.

Hello Kitty se vaan kuitenkin hurmasi minutkin, patavanhoillisen klassikoiden rakastajan.

Näin talven tullen helyt ja korut tuntuvat jäävän turhan usein sinne kylpyhuoneen naulaan. Suomen ilmasto ei todellakaan suosi meitä, jotka haluamme piristää pukeutumistamme koruilla. En edes tiedä montako kertaa olen taistellut kaulakorujani irti villaisesta, lämpimästä kaulahuivistani. Lukematon määrä korvakorujen takaosia on pudonnut (ja kadonnut), kun ne ovat tarttuneet pipooni kiinni.   Puhumattakaan sitten siitä, että paksut talvivaatteet peittävät kaiken kauneuden alleen – mutta periksi ei anneta, eihän?

This entry was published on 1.11.2012 at 4:18 am. It’s filed under Hajatelmia and tagged , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Bookmark the permalink. Follow any comments here with the RSS feed for this post.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: