Maanantai, ei Naamantai :)

Minun aamuihini kuuluu ehdottomasti musiikki. Haluan herätä (jos vain mahdollista) rauhallisesti, tulla takaisin unien maailmasta hiljalleen. Kuuntelen radiota sängyssä, usein vielä puoliunessa. En ole kanavauskollinen, vaan kanavat vaihtuvat sitä mukaa, kun kyllästyn niiden iänikuisiin soittolistoihin.  Tänä aamuna kanava oli Voice (http://www.voice.fi). Aamujuontajat kävivät mielenkiintoisen keskustelun, joka herätti ajatuksia, se  veti aamuäreän naamani aivan väkisinkin hymyyn (ja se on harvinaista se).  Miesjuontaja kertoi miettineensä  kavereidensa kanssa, että  koska nainen oikeastaan on kaikkein kauneimmillaan. Kaikki miehet olivat olleet samaa mieltä: Nainen on kauneimmillaan aamulla, vasta herättyään,  unisena. Kun hänen hiuksena ovat vielä hieman sekaisin  ja ehkä vähän  pystyssäkin. Tässä vaiheessa heräsinkin sitten jo aivan kunnolla. Hämmästyin NIIN paljon, että unet karisivat silmistäni hetkessä.

Tämän jälkeen keskustelu kävi vain entistäkin kiinnostavammaksi. Miesjuontaja kysyi naispuoliselta kollegaltaan, että mikä on se hetki, jolloin naiset ovat omasta mielestään kauneimmillaan. En siinä hetkessä saanut mieleeni mitään sellaista hetkeä, jolloin tuntisin olevani kauneimmillani ja odotin mielenkiinnolla naisjuontajan vastausta. Oikeastaan ehdin jo pelätä hetken olevani hieman omituinen. Mutta aivan oikein, nainen radiossa vastasi, että ei koskaan. Hetken mietittyään hän tuli siihen tulokseen, että ehkä sen hetken aamulla, kun on meikannut ja laittanut hiukset. Sen pienen hetken, kun hän avaa kylpyhuoneen oven, ennen kuin tuuli on bussipysäkillä sotkenut kampauksen ja kaikki oli taas pilalla. 

Toisin sanoen, maanantaiaamuksi ihan kelpo oivalluksia, kyllä tämä tästä taas lähtee sujumaan. Naisihmisen ei kerta kaikkiaan tarvitse olla huolissaan siitä, mistä löytäisi huikeat korot kenkiinsä (joilla pystyy kävelemään) ja mitkä ovat parhaat hiustenpidennykset. Tosiasiassa minä en ole sellaista miettinyt koskaan,  ja huomaan olleeni aivan oikella tiellä 🙂

Naama. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. En muista teoksen nimeä, mutta tällaisen opiskelijatyön bongasin eräänä keväänä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan (http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Taiteiden_tiedekunta.iw3) pihasta.

16 Lok This entry was published on 16.10.2012 at 2:19 am. It’s filed under Hajatelmia and tagged aamut, elämä, Elämänmeno, Herääminen, Hiukset, kauneus, Korkokengät, Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta, Maanantaiaamut, Maanantait, Miehet, Naamantai, Naiset, Radio, Radiojuontajat, Radiokanavat, Soittolistat, taide, Unisuus, Voice. Bookmark the permalink. Follow any comments here with the RSS feed for this post.